Toi päivämäärä, ahh. Kukaa ei tajuu sitä mut mulle se merkkaa aika paljon vaik ei se oo mitenkää erikoinen päivä, yhtä tavallinen ku muutki mut kuiteski. Oon ton asian takii jotenkin niin hyväl pääl ja ilonen pitkäst aikaa, milloinkohan viimeks oisin hymyilly näin paljo et oikee sattuu ? Siit on niin kauan et en ees osaa kelaa aikaa sinne asti, mut nyt tuntuu ku oisin saanu sen ajan takas, se tuntuu nii oudolt.

Tohon päivään liittyy ihminen jonka takii oon näin helvetin ilonen, mut sil ei vaa kaikki oo hyvin. Viime tammikuus sen mutsil todettii pahanlaatunen rintasyöpä jota ei voida hoitaa, voi toista se on ihan rikki. Haluun auttaa sitä parhaani mukaan jos vaan voin, ei toi välimatka Helsingistä Tuusulaan oo matka eikä mikään. Toivottavasti se tietää et välitän siit, ja aika paljo välitänkin.

Mut kaikki menee vaa niin vaikeeks, aina on joku este sille et voisin joskus jopa saada jonkun, mut ei se mee ikin niin. Joudun tyytyy siihen mitä mulle on annettu ja ootan et viel joskus voisin olla onnellisempi kuin moni muu.