joo en oo tänne paljoo kirjotellu ku ei oo oikee ollu aikaa tai mitää sellast mist kirjottaa, koska niinku ei tää mun elämä nyt täl hetkel poikkee mitenkää verrattuna muuten, et samaa paskaa ja sitä rataa. En vaa tajuu, kaikki frendit muuttunu ihan sikana, osa kauheen epäystävällisii ja osa taas sit LIIAN ystävällisii :o enkä sit tajuu sitä yhtäkää, eka se vinee mulle kaks pvää jotain ja sitku saan kuulla et on kiinnostunu mun parhaaskaverist nii sit se niinku tulee jo taas puhuu mulle ku ihmiselle ja halaa ja sellast perus juttuu.

mul on sua niin kova ikävä
yhen kerra haluisin sua pitää viel kädestäs kiinni,
silittäää hiuksiis ja katsoo sun silmiisi

mä en vaa osaa päästää vielkää irti, ja se sattuu nii helvetisti. yks ja ainoo ihminen ketä oikeesti rakastin niin paljon, ja rakastan vieläkin. No mut khyl munki ois salee aika oppii päästää irti, vaik se sattuu mut khyl se sit helpottas. Jeah, mun on aika mennä eteenpäin vaik kaikki muistuttaa mua siit ajast jolloin olin oikeesti onnellinen ja jaksoin päiväst toiseen. Mut nyt on frendei jotka toivottavasti jaksaa mun kaa päiväst toiseen koska kaikki frendit merkkaa mulle ihan vitusti.